Miia Rajala

Jokaisella lapsella on oikeus viettää aikaa vanhempiensa kanssa, kun se vain on mahdollista. Yhteinen vietetty aika on tärkeetä kiintymyssuhteen muodostumiselle.

Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan, jota yhteiskunta tukee toimillaan. Tämä olisi hyvä pitää mielessä pohdittaessa ns varhaiskasvatuksen laajentamista ja perhevapaauudistusta pohdittaessa.

Huolen herätessä lapsen hyvinvoinnista asia pitää tutkia ja tarvittaessa ryhtyä välittömästi tarvittaviin tukitoimiin.

Lapsuus ja nuoruus aika kuluu nopeasti.

Kun useammin kuulisi kommentin, että asioita mietitäisiin lapsen näkökulmasta. ”Koska olen ollut koko päivän töissä ja lapset päivähoidossa. Haluan viettää ajan kotona,lasteni kanssa yhdessä rentoutuen”.

Yhteiskunnan tulee suoda vanhemmille mahdollisuus viettää aikaa lastensa kanssa. Erilaisia lyhennettyjä työaikoja pinetenlasten vanhemmille. Tavoitteena on lisätä perheen yhteenkuuluvuutta ja tukea vanhempien yhteistä kasvatustavoitetta- perhettä.

Kun vanhemmat erotessa tajuaisivat ajatella asioita lapsen kannalta. Miltä itsestä tuntuisi asua vuoroviikoin toisen vanhemman luona tai olla koko ajan reissussa toisen luokse. Sellainen elämä lapselle mitä on itsekin valmis toteuttamaan.

Vanhemmat ovat lapselle kuitenkin yhtä rakkaita ja aina sitä osapuolta, joka ei ole läsnä kaivataan. Riitaisissakin eroissa toisen vanhemman moittimatta jättäminen on palvelus lapselle!!

Ihmisten hyvinvointi ja ilmasto. Hiilinielut.
Metsät ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme.
Metsät sitovat ilmasta hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Kasvihuonekaasut sitovat auringon lämpöä itseensä, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on siis kasvanut.
Metsät toimivat hiilinieluina, mikä tarkoittaa, että metsän sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään.
Kun puut kasvavat, ne varastoivat hiiltä runkoon, oksiin, juuriin ja lehtiin sekä karikkeeseen maaperässä. Suomen metsät ovat vähentäneet ilmakehässä olevaa hiilidioksidia jo vuosikymmeniä.
Hiilinielun koko vaihtelee vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukana. Puut ovat hiilinielu kasvukauden aikana.
Aktiivinen metsien hoito on tärkeää. Nuoret ja parempi kasvuiset metsät ovat tehokkaita hiilinieluja. Hakkuiden jälkeiseen metsän hoitoon tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Puun käyttöä mm. rakentamisessa voidaan hyvin lisätä. Hiili on jalostettuna esim. rakennuksissa sidottuna vuosikymmenien ajan.
Hiilidioksidi on kaikelle elämälle tärkeä kaasu. Sen vapaana olevaa määrää tulee kuitenkin rajoittaa. 
Hoitaessamme metsiä ja ilmastoa meidän tulee kiinnittää huomiota ettemme hankaloita ihmisten arkea ja hyvinvointia kohtuttomasti. Kun parantetaan ilmasto-olosuhteita ja siten tulevaisuutta, niin ei pidä tehdä päätöksiä, jotka heikentävät ihmisten elämänlaatua NYT.
EU on määräyksensä asettanut, mutta selkeästi siellä on puutteita kriteeristössä, joilla Suomelle tavoitteet on asetettu.

Päävastuu lasten kasvatuksesta on perheellä. Perheitä on erilaisia, lapsia ja vanhempia samoin. Perhe tuntee lapsensa tarpeet yleensä parhaiten. Perheellä tulee olla vapaus valita lastenhoidossa myös perhevapaiden jakamisen kohdalla! Oikeuden kotihoidontukeen säilyttäisin ennallaan lapsen 3 ikävuoteen saakka.

Perhevapaiden uudistuksissa lähtisin enemmän miettimään pienten lasten vanhempien oikeutta lyhennettyyn työaikaan. Lasten ja vanhempien yhteisen ajan lisäämistä ilman, että se kohtuuttomasti kuormittaa perheen taloutta työajan lyhentyessä.

VANHUSTENHOITO

Mielipide Lähetetty Aamulehteen 5.2.2019
Vanhustenhoito kriisissä – jo vuosia.

Vanhustenhoito vaikuttaisi olevan aihe, joka on nostettu eduskuntavaalien ykkösaiheeksi. Vanhustenhoito on ollut kriisissä- jo kauan. Millaisia keinoja kriisin ratkaisuun ehdokkaat käyttäisivät? Miten eduskunta huolehtisi, että ikääntyneet saisivat tarvitsemansa hoidon kotiin, palveluasuntoon tai vuodeosastoille, mikä kyseiselle henkilölle sitten onkaan tarkoituksenmukaisin asumismuoto, kunnissa ja aikanaan maakunnissa? Löytyykö Suomesta riittävästi tuettuja asumismuotoja? Ideoita ei ole paljoa kuulunut. Itse näkisin, että sote- ja maakuntauudistus mahdollistaisi kuntien/maakuntien järjestämien, itse tai yksityisesti palvelusetelein, palveluiden valvonnan ja ilmenevät ongelmat helpommin havaittaviksi ja ratkaistaviksi. 

Vaaleissa on ehdokkaita, jotka ovat olleet kansanedustajina päättämässä vanhusten palveluista. Virheitä päätöksissä on tehty, se on selvää. Mutta nyt samat henkilöt kirjoittavat lehtiin juttuja, kuinka kurjalta mallilla vanhusten asiat ovat, syyttäen tilanteesta muita tahoja. Ovatko he jättäneet eriäviä mielipiteitä tehtyihin päätöksiin? Kuntien/maakuntien on pidettävä vanhuksista huolta. Valtion on annettava siihen riittävät taloudelliset mahdollisuudet ja ohjaus esim. lailla. Hoitotyötä tekevät hoitajat ovat kyllä kertoneet, millaisella mallilla vanhusten hoito kaiken kaikkiaan on, heitä olisi vain tarvinnut kuunnella. Hoitavia käsipareja ei ole läheskään riittävästi. 

Seison mielelläni palvelukodilla ulkona oven takana odottamassa sisään pääsyä, kun joku vanhus tulee sinä aikana hoidetuksi. Hän on saattanut myös joutua odottamaan vuoroaan jo kauan. Valitettavasti tuo tieto odottamisesta samalla tarkoittaa sitä, että siellä on mahdollisesti monta muuta hoidettavaa, jotka joutuvat hädässään odottamaan, kuten minä suljetun oven takana- ilman hätää. Jälleen sama johtopäätös. Hoitajia ei ole lähimainkaan riittävästi. Epävarmuus siitä, koska apua tulee paikalle luo kenelle vain turvattomuutta. Jatkuuko sama tilanne päivittäin?

Hoitajamitoitus on pakote, jolla hoitavat tahot määrätään palkkaamaan ”riittävästi” hoitajia. Määrää on hankala määritellä, koska apua tarvitsevien avuntarvetta vaihtelee suuresti. Hoitotyön tekijöillä, sairaan- ja terveydenhoitajille sekä lähihoitajille on erilaisia oikeuksia. Puhutaanko mitoituksessa hoitajan koulutustasosta?

Vapaaehtoistyöhön pystyy osallistumaan meistä jokainen, jos haluaa. Ääntä huolissaan oloista pidetään vaalien lähestyessä enemmän kuin koko eduskunnan istuntokauden aikana. Vapaaehtoistyön historiaa voisi ehdokkailta tarkastella hiukan tarkemmin. Todennäköisesti se kertoo enemmän kuin tämä huolissaan olon ja lupausten viidakko. 

Mitä meidän vanhustenhuolto tarvitsee? Ihmisen ihmiselle. Ihmisen, joka toivottaa hyvät huomenet, avustaa ruokailussa, peseytymään ja pukeutumaan. Vie ulkoilemaan. Ihmisen, kenelle kertoa, mitä kuuluu ja ihmisen, joka kuuntelee. ”Kasvot”, joiden kanssa olla vuorovaikutuksessa. Kun asiakkaat näkevät, että hoitaja on kiireinen, niin he ajattelevat etteivät kerro huoliaan, ettei siitä hänen asiastaan vain tule lisää työtä- kiirettä.
Meidän vanhustenhuolto tarvitsee turvallisuutta, pysyvyyttä, ihmisiä- resursseja.
Meillä kaikilla on oikeus arvokkaaseen ja laadukkaaseen vanhenemiseen. 

Miia Rajala
Terveydenhoitaja
Keskusta- ehdokas.

Lähetetty iPadista

Sanoi mummo, kun laskevaa ilta-aurinkoa ylämökin terassilla katseltiin ja kylki kyljessä, kesän lämmössä, istuttiin… Tuli vaan muisto mieleen.

14.3.

13.3.

11.3.2019 TAMK, Sosionomien ja sairaanhoitajien vaalipaneeli.

10.3.2019 Ideapark, Vaalitori.

Parkano 10.3.2019 S-market.

Akaa, Toijala 10.3.2019 Osuuspankin edessä.

Perjantaina 1.3.Tampereen Hervannassa Duo-kauppakeskuksen torialueella kello 14-16.30.

KAIVOSASIAT puhuttavat huomenna su 17.2.2019 Orivedellä kello 12. Valtuustosali, Keskustie 23, Orivesi.

Ystävänpäiväniltamat Kiikoisissa nuorisoseurantalolla 16.2.2019 kello 19-23

Kiikoisten ystävänpäivän iltamat. Paljon politiikkaa ja verkostoitumista. Satakunnan Keskustassa ihan huippu ehdokkaita. Oli ilo tutustua mm. Mikko Uusitaloon. — henkilöiden Miia Rajala ja Katariina Pylsy kanssa.

Kello 19-23.SEUTUTILAISUUS VIRROILLA 10.2. kello 16.30-19.30
Antintalo, Nuorisokeskus Marttinen, Palolammintie 361a, 34800 Virrat

LAITAN TÄNNE AJANKOHTAISTA TIETOA SIITÄ, MISSÄ JA MIHIN AIKAAN OLEN  TAVATTAVISSA.

MINUT TAVOITTAA MYÖS SÄHKÖPOSTILLA MIIARAJALAVAALIT@GMAIL.COM, FACEBOOKIN KAUTTA www.facebook.com/poliitikkomiiarajala